Jopas alan valitsin

Onpas onpas, paljon huomattavaa kun valmistun ja työelämään siirryn. Olen nyt siis menossa sellaisen työpaikkaan, että puhelinnumerot pitää laittaa salaiseksi. Jos olisin turvakotipuolella, pitäisi minun laittaa vielä auton rekisteritiedotkin salaisiksi, kun iltavuorossa auto seisoo siinä pihassa. Nyt kun oikein koitan ajatella, mitä muuta pitää huomata, niin siskoni huomasi muistuttaa, että blogilta pitää ottaa nimi pois. Yksityisyyttä pitää koittaa varjella, koska muuten elämästäni tulee varmasti julkista ja sitä myötä työstäni vaikeampaa.

Tämän hetkisessä harjoittelupaikassa olen taas saanut harjoittaa kiertelemisen ja kaartelemisen taitoani. Kaikin keinoin olen koittanut väistellä kysymyksiä kotikunnastani ja muista vastaavista. Sitten jos kysyjä on henkilö, jonka tietää olevan peräänantamaton, pitää katsoa tarkaan, ketä lähettyvillä on, ettei vääriin käsiin mene tiedot minusta. En esim. halua sinnikkään ihailijani saavan tietää missä asun, koska hän saattaa ilmaantua oven taakse joku kaunis päivä. Nykyinen harjoittelupaikani on siis Erityishuoltopiirin paikka ja sopivuuden rajat ovat asiakkailla jossain määrin hämärät.

Millä muulla alalla tarvii varoa sanomisiaan ja tekemisiään yhtä paljon, jos aikoo säilyttää edes jonkunlaisen yksityisyyden ja jopa perusturvallisuuden? Eipä ole tätäkään tullut ennen sen enempää mietittyä.