Ikäkriisi

Minulle on iskenyt ikäkriisi. Kyllähän minulla itsellänikin on pikkaisen, kun ajattelen mitä seuraavaksi täytän, mutta minua vaivaa nyt Veetin ikä-kriisi. Minun pikkainen täyttää ensi kuussa 2 vuotta. Tämä on paljon pahempaa kuin se 1 vuosi. Minun pikkupoikani ei ole enää kovin pieni. Hän ei ole enää taapero, vaan leikki-ikäinen. Kohta pitää varmaan alkaa etsimään koulureppua.

Ihan hassua, kun toiselta pitää jo alkaa odottamaan jotain. Pitää velvoittaa ja osallistaa. Pitää vaatia osallistumista lelujen siivoamiseen. Pitää edellyttää pöytätapoja, lautasen tyhjäksi syömistä ja paikallaan istumista. Jotenkin ei haluaisi, mutta samalla tietää, että koska sitä sitten aletaan, jos vieläkin saisi elää kuin pellossa. Myöhäistä on rippikouluikäisenä sanoa, että pitäisiköhän opetella ruokatapoja.