Raivostunut

Sain viimein tietää opponenttini ja opponoitavani. Samana iltana, eilen, sain opponoitavaltani sähköpostia, että koska viimeistään tarvisin hänen työnsä. Hän kertoi laittavansa työn torstaina opettajalle ja saavansa sen takaisin maanantaina. Minulla nousi jo karvat pystyyn, mutta päätin olla lukematta rivien välistä sen, mikä luettavissa oli. Vastasin ystävällisesti, että toivoisin saavani työn mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään perjantaina, jolloin minulla olisi viikonloppuna mahdollisuus perehtyä aiheeseen kunnolla.

Tarinan jatko ei ollut onnellinen. Tänään sain viestin, jossa kyseinen naisihminen kertoi, että hän siis lähettää työn arvioitavaksi opettajalle, kuten mainitsi, torstaina, ja saa sen korjausehdotuksineen maanantaina takaisin. Hän tekee sitten nuo opettajan toivomat korjaukset, jonka jälkeen hän voi toimittaa työn minulle. Perään hän vielä totesi, että ei voi tälle mitään, koska sai vasta tietää minun olevan hänen opponenttinsa. Joko mainitsin, että työn esitys on ensi viikon torstaina? Voitteko ymmärtää, minä suutuin.

Tosiaan, minä sitten menin ja suutuin. Laitoin viestin, jossa hyvin selväsanaisesti ilmoitin, että vaikka hän ei tiennytkään, kuka häntä opponoi, hän varmaan tiesi, koska hän työnsä esittää. Näin ollen työn pitäisi olla valmis siinä vaiheessa kun hänelle 1,5 viikkoa ennen esitysaikaa selviää opponentti. Ilmoitin myös, että työn pitäisi olla oppnentilla kaksi viikkoa ennen esitystä, mutta minä nyt pyydän vain viikkoa. Ihmettelin myös, kuka ihme suostuu opponoimaan työn, johon pitäisi parissa hassussa illassa kunnolla perehtyä.

Samaan kiukkuun naputtelin toisen viestin, opponoitavani opinnäytetyötä ohjaavalle opettajalle. Kysyin, miten minun opponenttina pitäisi suhtautua siihen, että opponoitava työni ei ole viikkoa ennen esitystä valmis ja näin ollen minulla ei ole aikaa perehtyä työhön niin, että voisin sen laadukkaasti opponoida. Tämä viesti oli hieman jo asiallisempi, mutta edelleen erittäin selväsanainen, eikä ko. opettajalle varmasti jää epäselväksi, että minä olen vihainen vallitsevaan tilanteeseen. Kysyin myös, miten on mahdollista, että työ on nyt esitettävänä, kun sitä ei vielä edes ole. Saman viestin lähetin myös opinnäytetyötilaisuudet järjestäville opettajille. Pyysin pikaista vastausta.

Mielenkiinnolla odotan millaisen vastaanoton viestini saavat. Vieläkö opettajat tervehtivät minua käytävällä? Mielestäni ärähdin aiheesta. Suututtaa, toden teolla, edelleen.

Piru merrassa

Oi voi sentään. Eipä näytä vaalitulos nyt hyvältä yhtään. Niin vain kävi, että kansa uskoi, kun porvari lupasi kuun taivaalta. Ilmoitusluontoinen asia, sitä ei sieltä alas saa. Kuin myöskään veroja alentamalla ei paranneta palveluja. Niin makaa kuin petaa, neljän vuoden päästä voi olla toinen ääni kellossa. Kuten viimeksi, SDP kelpaa korjaamaan porvarihallituksen tyhmyydet, mutta kun ylös on taas päästy, kaikki unohtuu. Niin on lyhyt ihmisen muisti.

Surkiata, surkiata. Kyllä nyt on pyrstö alhaalla ja mieli maassa. Tämän vaalin tuloksia katsellaan sitten seuraavat naljä vuotta, paluuta ei enää ole.



Kaikesta huolimatta sydämelliset onnittelut Satakunnasta läpimeinneille Krista Kiurulle, Reijo Kalliolle ja Antti Vuolanteelle, sekä loistavasti menestyneelle, varalle nousseelle Heli Eskaselle! Tehkää hyvää työtä niiden asioiden eteen, jotka Sosialidemokraateille ovat tärkeät.

Hyvän työn tekivät myös kaikki muut SDP:n Satakunnan ehdokkaat tukijoukkoineen. Satakunnanssa olimme kuitenkin voittajia. Nyt suuntaamme katseen kunnallisvaaleihin ja otamme sieltä ensi vuonna rökälevoiton!

Valmis!

Opinnäytetyöni on nyt valmis. Esitän sen kahden viikon päästä ja lähetän sen opettajalle vielä tänään. Opponoijallekin lähettäisin, mutta en tiedä vielä kuka hän on. En myöskään vielä tiedä, kenet minä opponoin. Toisissa kouluissa vaan aikataulut ja sopimukset eivät syystä tai toisesta pidä. Tälläinen tuntuu olevan meidän koulu. Valitettavasti.

Juuh, mutta iso kivi harteilta on pudonnut, kun työ valmistui. Enää on siis jäljellä se esitys. Mutta ei ne työt tähän lopu. Nyt edessä on yksi kirjareferaatti ja päihdetyön portfolio. Ne kun saan tehtyä, ja harjoitteluraportin kohta päättyvästä harjoittelussa tuetussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa, suuntaan katseeni seuraaviin tehtäviin. Niitä kyllä riittää koko kevääksi, tavoitteenani olisi saada kaikki johtajuuden harjoitteluraporttia lukuunottamatta huhtikuun loppuun mennessä valmiiksi, jotta ne on aivan varmasti ajoissa suoritetuksi merkittyinä.

Nyt näyttää hyvältä, valmistun siis kesäkuussa. On hyvä mieli :)

Kiitos vieraanvaraisuudesta!

Olimme nk. itsenäisen opiskelun jaksolla, puhekielessä hiihtolomalla, pohjoisessa käymässä. Käytiin vähän kummitätiäni ja kummipoikaani perheineen katsomassa. Mukavia vieraita oltiinkin. Veetille nousi kuume ekana yönä siellä ollessamme ja se laski vasta lauantaipäivän mittaan, kun sunnuntaina lähdettiin kotiin. Poikaparka ei päässyt lainkaan nauttimaan valkoisista lumihangista ja hurjaakin hurjemmasta pulkkamäestä.

Nooh, minähän sitten sain jonkun vatsapöpön, Veetiltä tai jostain ihan muualta. Kotimatkan olin syömättä, että ei tule yllätyksiä kesken automatkan. Päätökseni mukaan menin kuitenkin työharjoitteluun maanantainaamuna. Elina ei mennyt. Olimme kuulemma tartuttaneen häneen pöpön. Pari päivää myöhemmin sain tiedon, että Elinan isosisko oli voinut myös hyvin pahoin. Voi meitä. Mahtavatko enää huolia vieraaksi ollenkaan...